Kaikki on mahdollista, kun osaa.

Sunnuntaina on vaalit. Nyt on hyvä tehdä pieni viimehetken tarkistus asiassa, sillä päivän uutinen kertoo todellisuudesta rahan osalta.

Meillä on suuri osa kansanedustajia ja osa ministereistäkin (huom! mm. pääministeri Petteri Orpo on ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on kuntavaaliehdokas Kirkkonummella.) on ehdolla ainakin toisessa eli joko kuntavaaleissa tai aluevaaleissa. Minä kyllä valtavasti ihmettelen, mistä erityisesti näillä kahdella on aikaa paneutua muuhun kuin ministeritehtäväänsä. 🤔

Mutta, sitten se, mikä koko asian toi enemmän esille, on päivän uutinen. Siinä kerrotaan, miten kansanedustajat, jotka ovat näissä muissakin rooleissa (+erilaisissa yhtiöiden hallituksissa yms.), saavat vuodessa kokouspalkkioina kymmeniä, jopa satatuhatta euroa! En minä kadehdi heidän rahojaan, mutta toisaalta ihmettelen heidän ajankäyttömahdollisuuksiaan ja sitä, että vallan liika keskittyminen kaventaa demokratiaa merkittävästi. Millaiseksi muodostuu tosipohjainen käsitys tavallisen suomalaisen elämäntilanteesta, kun kansanedustaja- tai ministeripalkkion (ministerithän saavat vielä osan kansanedustajankin palkkiosta) päälle tulee valtava raha muusta toiminnasta.
Huippu on se, että muut valtuutetut istuvat kokouksessa tunteja, mutta kansanedustaja saattaa poiketa jopa vain 11minuuttia etäyhteydellä ja saada siitäkin kokouspalkkion.
Kannattaa lukea tuo YLE:n uutinen aiheesta ennen kuin äänestää…

👉Minusta nyt pitää kiireesti säätää laki, jossa moinen kolmen tason edustus ei ole mahdollinen. Ei kansanedustajatkaan ole ihmeitä, joilla aika ja energia riittää täysillä paneutua laajoihin asiakokonaisuuksiin, jota ko. tehtävät tuovat eteen. Sitä paitsi, kansanedustajien (ja monien tahojen samanaisena edustajana) kohdalla tulee usein eteen jääviys asian päättämiseen. Näihin vaaleihin ei muutosta saada, mutta seuraavaan kertaan saa, eikä edes voi vedota ”kiire”-otsikolla.