Tupa

HyvĂ€ pĂ€ivĂ€đŸ˜Ž

SitÀ on oikein tutkittu, mikÀ tekee ihmisten pÀivÀstÀ hyvÀn. EsillÀ on monenlaisia asioita, mutta merkittÀvÀksi nousevat niin sosiaalinen kanssakÀyminen yleensÀ kuin ystÀvien kanssa vietetty aika.
TĂ€llaista mm. noista selvisi: ”Tulokset osoittivat, ettĂ€ yli 30 minuutin sosiaalinen kanssakĂ€yminen muiden ihmisten kanssa lisĂ€si merkittĂ€vĂ€sti pĂ€ivĂ€n laatua, mutta hyöty tasaantui kahden tunnin jĂ€lkeen. YstĂ€vien kanssa vietetyllĂ€ ajalla sen sijaan on ”lĂ€hes rajaton positiivinen vaikutus”, sillĂ€ sen hyödyt pysyivĂ€t melko suurina 5–6 tuntiin saakka.”
TÀstÀ voisi ajatella, jotta sosiaalisen kanssakÀymisen ja ajan mÀÀrÀÀn ystÀvien kanssa tulisi kiinnittÀÀ huomiota. TÀstÀ sitten tuleekin eteen tieto, jotta yksinÀisyyden sanotaan olevan nykyisin suurempi ongelma kuin sydÀn- ja verisuonitaudit. Miten sitten hyvÀn pÀivÀn merkittÀvÀ osio ja yksinÀisyyden poisto saadaan kohtaamaan positiivisella tavalla?

Tupa

MikrometsiĂ€ kaupunkeihin🌳đŸŒČ

Ei metsĂ€n aina tarvitsisi olla suuri. Tiiviisti rakennettuihin kaupunkeihin voisi toteuttaa japanilaisen mallin mukaan mikrometsiĂ€. MikrometsĂ€n koko voi olla mitĂ€ vain 30 neliömetristĂ€ hehtaariin. MikrometsĂ€n etuihin puistoihin verrattuna kuuluu mm. alkuvuosien jĂ€lkeen huolettomuus. Ei ole nurmikonleikkuuta tms. toimenpiteitĂ€ hoidettavana. ”MikrometsĂ€t tarjoavat suojaa helteiltĂ€, auttavat hulevesien hallinnassa, parantavat ilmanlaatua ja sitovat hiiltĂ€. LisĂ€ksi ne yllĂ€pitĂ€vĂ€t luonnon monimuotoisuutta kaupungin sisĂ€llĂ€ sekĂ€ tarjoavat asukkaille virkistystĂ€ ja viihtyisyyttĂ€”, toteaa kaupunginvaltuutettu Lumme Turusta.

MikrometsÀt toisivat lÀhellÀ olevia virkistymiskokemuksia metsÀssÀ liikkumisesta.
💚Muistetaanpa selvitykset luonnossa liikkumisen hyödyistĂ€: ”Luontoliikunnan on tutkitusti todettu alentavan verenpainetta, laskevan stressihormoni kortisolin pitoisuuksia, alentavan sykettĂ€ ja lihasten jĂ€nnittyneisyyttĂ€ sekĂ€ tehostavan immuunipuolustusjĂ€rjestelmÀÀ. Jo lyhyt oleskelu luonnossa saa aikaan hyviĂ€ terveysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia luonnossa parantaa mielialaa. Verenpaine alenee ja elinvoimaisuus lisÀÀntyy 15-20 minuuttin luontoilun seurauksena. Kaupunkilaisten hyvinvointi taas parani merkittĂ€vĂ€sti, kun luontoympĂ€ristössĂ€ vietettiin 5 tuntia kuukaudessa.”
Yksi erikseen maininnan arvoinen asia vielÀ on mikrometsÀn tuomat mahdollisuudet lapsiperheille ja toisaalta huonosti liikkuville. LÀhellÀ oleva mikrometsÀ on saavutettavissa ilman autoa, joten luonto kiittÀÀ siltÀkin osin.

Kuisti

20.3. kansainvĂ€linen onnellisuuden pĂ€ivĂ€đŸ€

Wikipedia kertoo: ”Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyvĂ€isyys omaan elĂ€mÀÀn, subjektiivinen hyvinvointi, elĂ€mĂ€nlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvĂ€ ja kiitollisuus sekĂ€ negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vĂ€hyys.”

Kun ihmiseltĂ€ kysyy: ”Oletko onnellinen?”, moni hĂ€keltyy. Usein vastauksena on vĂ€hĂ€n epĂ€röivĂ€ tai selittelevĂ€: ”Olenhan minĂ€, mutta…” Sitten tulee selitys, mikĂ€ estÀÀ olemasta tĂ€ysin onnellinen. Tulee mieleen, onko meille annettu joku tĂ€ydellisen onnellinen unelma, jota on ainakin lĂ€hes mahdoton saavuttaa. Mahdoton, koska aina on jotain, joka voisi olla paremmin, sanotaan.
EntĂ€, jos ajattelisimmekin, ettĂ€ Onnellisuus on sitĂ€, ettĂ€ olemme kiitollisia ja tyytyvĂ€isiĂ€ kaikesta siitĂ€, mitĂ€ elĂ€mĂ€ssĂ€mme jo on… Minusta tuo kuulostaa paremmalta jo siksi, ettĂ€ ainainen jonkun uuden odottaminen vie juuri tĂ€mĂ€n hetken arvon. Uskallammeko olla onnellisia tĂ€ssĂ€ ja nyt – vai onko muodikkuuden takia helpompaa odottaa aina jotain?