Nyt on ne ja nuo vaalit, sitten on kolmannet vaalit ja neljännet ja viidennetkin vaalit. Kansa kertoo melkoisesta vaaliväsymyksestä ja puolueet valittavat jatkuvien vaalien syövän puolueen varat. Sitäpaitsi, ehdokkaitakin on vaikea löytää. Siihen tosin lienee osansa nykyisellä taloustilanteella, jossa valittujen edessä on jatkuva kovien päätösten tekeminen.

En ole oikeustieteilijä, joten en osaa sanoa lain kokonaisuudesta, mutta ainakin noita vaalien lukumääriä tulee saada vähemmäksi. Näin jossain ajatuksen, että yhdistettäisiin eduskunta-, alue- ja kunnallisvaalit samalle päivälle. Se toimii muuallakin (esim. Ruotsissa, jota nykyhallitus pitää niin monessa asiassa mallinaan), joten miksi ei toimisi täällä. Tämä säästäisi puolueiden rahoja ja ehdokkaiden rahoja ja hermoja. Samassa yhteydessä lakiin esto olla ehdolla kaikissa kolmessa tai ainakin valittujen kansanedustajien toimiminen noissa kaikissa valtuustoissa. Eli, jos tulee valituksi kansanedustajaksi, valtuustopaikka muissa menee seuraavaksi eniten ääniä saaneelle.Liika vallan keskittäminen ei ole hyvästä maassa, jonka sanotaan olevan demokraattinen.
Samassa yhteydessä voisi pohtia, onko näin pienessä maassa todella tarpeen olla noin paljon kansanedustajia. Se on perustuslakiasia, tiedän, mutta ei perustuslainkaan muuttaminen mahdotonta ole. Minusta Suomessa riittäisi hyvin 150-175 kansanedustajaa. Se toisi ihan mukavan säästön valtion menoihin, kun huomioidaan edustajien lisäksi avustajien ym. kulut.

Viikonloppuna ja maanantaina kehuttiin niin laajasti, miten tiistain tärkeä puhelu vie kansat tulitaukoon ja rauhanneuvottelut alkavat pian. Kerrottiin, että ollaan lähempänä rauhaa kuin koskaan. Tuli tiistai ja Se Kuuluisa Puhelu. Puhelu, jossa sovittiin osittaisesta tulitauosta koskien energialaitoksia ja infrastruktuuria. Muutamaa tuntia puhelun jälkeen sitten jo paukkui kohteissa, joihin ei pitänyt sodan kohdistua…
No, olihan siinä puhelussa keskusteltu muustakin. Ainakin siitä, jotta jos vaikka nämä isot jääkiekko-organisaatiot (NHL ja KHL) pelaisivat toisiaan vastaan. Tärkeä asia sitten vissiin sekin.

Minusta tuosta tuli mahalasku. Kun annetaan ihmisten uskoa suuriin saavutuksiin, joiden tulo jo alkujaan oli hyvin epävarmaa, ja sitten mikään ei etene ennakkoon kerrotulla tavalla, se on mahalasku. Ilmankos mahalaskun tehnyt taho on ollut, vastoin tapojaan, varsin hiljaa…

Viime aikoina on paljon kuulunut nuorten valitusta siitä, että nuoria ei kuulla poliittisessa päätöksenteossa. No, toisaalta olen jopa samaa mieltä. Tilanteeseen on kuitenkin ainakin yksi varsin selvä syy: nuorten poliitikkojen puute. Nyt vaalit ovat ihan kohta ja puolueet valittavat, että nuoria ehdokkaita on ollut todella vaikea saada listoille. Uutisissa on kerrottu kunnista, joissa ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokasta. Jos nuoret haluavat oikeasti vaikuttaa asioihin, se pitää tehdä käyttämällä yleisiä vaikutuskanavia. Erilaiset mielenilmaukset tuovat julkisuutta, mutta eivät yleensä johda lopulta mihinkään itse asian kannalta.

Kyselin aikanaan nuorilta, miksi he eivät lähde mukaan politiikkaan. Vastauksia oli toki monenlaisia, mutta aika yleisenä oli vastaus: ”Pitäisi päättää niin monesta sellaisestakin asiasta, joka ei kiinnosta tai josta ei tiedä mitään.”
No, sellaista poliittinen vaikuttaminen vaan on. Eivät päättäjät voi keskittyä vain yhteen asiaan, joka on itselle mieluinen. Elämässä kun ollaan yhdessä eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien kanssa. Siksi asioitakin tulee hoitaa kattavasti eri tahot huomioiden. Ei nuorten(kaan) kannata valittaa päättäjien iästä, jos eivät itse ole valmiita lähtemään työhön paremman tilanteen eteen.