Varmuuskopio on pelastus hädän hetkellä.

Se on jännä juttu, että varmuuskopion tekeminen on monella suunnitelmissa ”sitten, kun on paremmin aikaa”. Tuolla periaatteella sitä aikaa vain ei useinkaan tule koskaan.

Wikipedia valistaa: ”Varmuuskopioinnilla yleensä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa jokin tärkeä tieto kopioidaan ja varastoidaan. Jos alkuperäinen tieto häviää tai tuhoutuu, voidaan tieto palauttaa varmuuskopioista.”

Varmaan lähes kaikilla on digitaalisessa muodossa kuvia tai tiedostoja, jotka haluaa säilyttää pysyvästi. Silti niistä ei ole varmuuskopiota – tai varmuuskopio on otettu viimeksi todella kauan sitten ja tarvittava aineisto on muuttunut sen jälkeen. Totuus tulee eteen, kun laite rikkoontuu tai vahingossa poistaa jotain olennaista. Niin, tai joku hakkeroi laitteesi ja vie sieltä tärkeät jutut. Sekin mahdollisuus pitää huomioida, että hukkaat laitteen (kännykkä tai tabletti) ja sinne meni tärkeät jututkin.

Oli todella surullista kuulla, kun eräs tuttu kertoi kuvanneensa (ainoana kuvaajana!) tärkeän sukulaisen hautajaiset. Parin päivän päästä ko. henkilö kadotti puhelimensa… Hän oli luvannut postittaa muille kuvia, mutta nyt niitä ei ole kenelläkään. 😢

Nuoret ovat käteviä älykännyköidensä kanssa, mutta harvalla heistä on missään varmuuskopioita esim. muistorikkaista hetkistä, joita tuli kännykällä kuvattua.

Minä varmuuskopioin tärkeät kuvat ja tiedostot vieläpä kahteen paikkaan. Sen teen 1-2kertaa kuukaudessa. Tähän olen päätynyt menetettyäni aikanaan tuhansia merkityksellisiä valokuvia ja muutaman tärkeän tiedoston. Jos nyt tulee joku todella tärkeä tiedosto tai kuva, varmuuskopioin sen heti. Mutta, jokainen tavallaan…