TyynelÀn rantalaavu

Onko huomioitu tunnin junassa? đŸšˆ

TÀssÀ on jo hyvÀn aikaa puhuttu paljonkin tÀstÀ ns. tunnin junasta. Se on ns. koska eihÀn se edes oikeasti tule kulkemaan tunnissa. EikÀ siitÀ ole tÀllÀ erÀÀ edes tarkoitus tehdÀ koko rataa, vaan kaksi pÀtkÀÀ. SitÀ paitsi, ne asemapaikoiksi ajatellut kunnatkaan eivÀt ole vahvistaneet taloudellista sitoutumistaan asialle. Yksi merkittÀvÀ asia on sekin, ettÀ tÀlle uudelle radalle ei ole edes tarkoitus tuoda rahtiliikennettÀ. JÀisikö se siis vanhalle Rantaradalle, jonka kuntoa kovasti moititaan? Se, mistÀ ei ole julkisuudessa pahemmin puhuttu, on raideleveys!
Wikipedia kertoo: ”EU-komissio on esittĂ€nyt vuonna 2022, ettĂ€ Suomen pitĂ€isi rakentaa uudet junaradat eurooppalaisen standardin, 1 435 millimetrin mukaisiksi eli nykyistĂ€ raideleveyttĂ€ 89 millimetriĂ€ kapeammiksi. LisĂ€ksi tulisi laatia suunnitelma olemassa olevan rataverkon muuttamisesta eurooppalaisen standardin mukaiseksi. Raideleveyden muuttamista selvitetÀÀn vuonna 2024.”
EnpÀ ole nÀhnyt asiaan liittyvÀÀ selvitystÀ missÀÀn, vaikka selvityksen tekemisestÀ on kyllÀ kerrottu julkisuudessa.
Se, ettĂ€ Suomessa on pidetty kiinni siitĂ€, ettĂ€ Suomessa on Eurooppaa leveĂ€mpi raideleveys, perustuu aikaisemmin Suomen ja VenĂ€jĂ€n vĂ€lillĂ€ tapahtuneisiin tavarakuljetuksiin, matkailuun ym. NĂ€mĂ€ toimivat helposti noilla leveyksillĂ€, kun Suomessa yleisin raideleveys on 1 524 mm ja VenĂ€jĂ€llĂ€ raideleveys on 1 520mm. Suomen ja VenĂ€jĂ€n junia voidaan kuitenkin kĂ€yttÀÀ kummallakin raideleveydellĂ€.

EU:n esitys perustuu mm. siihen, ettÀ yhtenevÀinen raideleveys Euroopassa helpottaisi kansainvÀlistÀ henkilö- ja tavaraliikennettÀ ja parantaa kaluston saatavuutta. Nykyisin asialla on myös tÀrkeÀ huoltovarmuusnÀkökulma.
Huoltovarmuuden puolesta monen muun tavoin nÀen, ettÀ paljon ns. tunnin junaa tÀrkeÀmpÀÀ on saada kuntoon rata Pohjois-Suomesta (Tornio?) Ruotsiin ja Norjaan.

JÀtÀ kommentti